UKK

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymys:
Kun puhutaan perheystävällisestä työpaikasta, miten perhe määritellään? Ketkä kuuluvat perheeseen tai keitä siihen ei kuulu?

Vastaus:
Jokainen voi periaatteessa määrittää itse, ketkä kuuluvat hänen perheeseensä. Laajasti ajatellen perheenjäsenikseen voi joku laskea eri taloudessa asuvat vanhempansa tai puolisonsa vanhemmat. Toisinaan perhe määrittyy hyvinkin suppeasti saman talouden piiriin kuuluviksi yhden tai kahden vanhemman perheiksi, jossa on aikuisia lapsineen.

Olennaista perheen määrittelyssä työelämän eri tilanteissa on, että perhesyihin suhtaudutaan asiallisesti ja rakentavasti. Kun työntekijä puhuu työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista, hänen on pystyttävä kommunikoimaan oma tilanteensa ja tarpeensa esimiehelleen.

Monissa lainkohdissa ei suoraan oteta kantaa siihen, ketkä katsotaan kuuluvaksi perheeseen työelämän tilanteissa: Esimerkiksi työsopimuslain 4 luvun 7a§:ssä mainittu ”Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi” pitää lähtökohtaisesti sisällään henkilöt, jotka vapaata pyytävä ihminen itse määrittelee kuuluviksi perheeseensä ja/tai lähipiiriinsä. Toisaalta taas erilaisten perhe-etuuksien kohdalla määrittely voi olla hyvinkin tarkkaa.

Kun luomme työelämään perheystävällistä työkulttuuria, on tärkeää kannustaa avoimuuteen ja neuvottelevaan asenteeseen työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksissä. Tämä ei tarkoita sitä, että perheiden asioita käsiteltäisiin julkisesti ja yhteisesti kokouksissa, vaan että jokaisella työntekijällä tai esimiehellä on lupa olla isä, äiti tai muu lähiomainen myös työssä. Vanhemmuuden ja perheenjäsenyyden olemassa oloa ei voi kokonaan sivuuttaa tai unohtaa työpäivän ajaksi.

Kysymys:
Paljonko perheystävällisyys maksaa työnantajalle? Tarkoittaako se uusia etuisuuksia tai enemmän palkallisia lomia?

Vastaus:
Perheystävällisyys ei lähtökohtaisesti tarkoita uusien etuuksien tai palkallisten lomien lisäämistä. Perheystävällisyys työpaikoilla toteutuu ennen kaikkea hyvien käytäntöjen soveltamisena olemassa olevien työehtosopimusten (TES) ja lakien osalta, tai näitä sopimuksia parempia tai toimivampia käytäntöjä, jotka on sovittu työyhteisössä. Tärkeää on sovituista ohjeistuksista tiedottaminen avoimesti ja niiden kehittäminen ja päivittäminen. Perheystävällisten toimintatapojen ei välttämättä tarvitse maksaa työnantajalle mitään, mutta niihin voi työnantaja myös halutessaan panostaa.

Kaikilla työpaikoilla voidaan tehdä jotakin perheystävällisyyden edistämiseksi. Yllättävän pienetkin asiat voivat vaikuttaa siihen, että työntekijät kokevat työpaikkansa perheystävälliseksi. Toisaalta työnantaja voi hyötyä pienistä perheystävällisistä teoista varsin paljon, esimerkiksi sairauspoissaolojen vähentymisenä tai työtehon paranemisena.

Perheystävällisyyteen kannustamisessa ei voida suoraan ottaa kantaa siihen, mitkä käytännöt muuttavat yksittäistä työpaikkaa perheystävälliseen suuntaan, vaikka toki eri alojen työpaikoista ja eri työtehtävistä on olemassa tietoa perheystävällisyyden hyvästä toteutumisesta. Myöskään erityisten sovittujen joustojen tai poissaolojen palkallisuuteen vs. palkattomuuteen ei ole yksiselitteistä ohjeistusta, vaan ne määritellään TES:ien ja lakien tasolla tai työpaikan omissa ohjeistuksissa. Perheystävällisyys on sitä, että työnantaja ymmärtää joustojen tai poissaolojen välttämättömyyden tietyissä tilanteissa, jotta henkilön työkyky säilyy mahdollisimman hyvänä ja arki on tasapainoista.

Kysymys:
Tarkoittaako perheystävällisyys vuorotyöntekijälle sitä, että hän voi siirtyä ns. toimistotyöaikaan?

Vastaus:
Ei tarkoita. Jokainen toimenkuva tai yrityksen liiketoimintaympäristö asettaa rajoitteet perheystävällisyyden soveltamiselle. Perheystävällisyys on osaltaan ammatinvalintakysymys. Eri ammatit ja toimialat asettavat omat reunaehtonsa perheystävällisyyden toteuttamiselle. Kaikilla aloilla ja työpaikoilla voidaan tehdä jotakin perheystävällisyyden edistämiseksi. Esimerkiksi vuorotyössä hyvä perheystävällinen käytäntö on yhteisöllisen työvuorosuunnittelun käyttöönotto.

Kysymys:
Mitä joustoilla tarkoitetaan työpaikan perheystävällisyyden yhteydessä?

Vastaus:
Joustoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä nimenomaan työntekijöiden tarpeista lähteviä käytäntöjä. Työyhteisössä sovitaan yhteisesti joustoista, joita voidaan käyttää. Näitä joustoja ovat esimerkiksi etätyöskentely, työaikaliukumat tai järjestelyt perhesyistä tapahtuvissa poissaoloissa. Vuorotyössä joustavuus voi toteutua esimerkiksi toimivana työvuorosuunnitteluna tai esimerkiksi määräaikaisesti säännöllisen työvuoron tekemisenä.

Joustoja voidaan toteuttaa yksilöllisesti ja tilannekohtaisesti, mutta pelisääntöjen on oltava yhteisiä ja avoimia. Perheellisten lisäksi erilaisia joustoja saattavat tarvita myös lapsettomat/perheettömät työntekijät esimerkiksi opintojen, harrastusten ym. syiden vuoksi. Nämä seikat on myös syytä ottaa huomioon joustojen kriteerien määrittelyssä työyhteisössä.

Perheystävällisyyttä tukevat työntekijälähtöiset jouston tarpeet on erotettava työnantajan tai esimiehen vaatimuksesta johtuvista joustoista, joille on usein tuotannollisia ja työn tulokseen liittyviä syitä. Nämä tai työtehtäväkohtaiset joustot, jotka aiheutuvat esimerkiksi työpaineista ja tulostavoitteista voivat olla ristiriidassa työn ja muun elämän yhteensovittamisen kanssa.

Kaikki työntekijät ja esimiehet eivät tarvitse välttämättä joustoja yhtä aikaa, eikä samassakaan elämäntilanteessa kaikilla ole samanlaisia toiveita ja tarpeita. Myös työnantajalla voi olla eri tilanteissa mahdollisuuksia erilaisiin joustaviin järjestelyihin. Olennaista on selkeys ja ennakointi: samantyyppisessä tilanteessa olevia työntekijöitä on pyrittävä kohtelemaan samalla tavalla.

Joustavia käytäntöjä ja niiden seurauksia on tärkeää ennakoida ja miettiä etukäteen, jotta ne eivät tule yllätyksenä kenellekään osapuolelle. Sijaisuudet tai tilapäisen perhevapaan järjestelyt saattavat joskus tulla nopeallakin aikataululla vastaan työpaikalla. Pelisäännöt on hyvä käydä läpi ajoissa ja kirjata ne avoimesti henkilöstölle nähtäväksi, jotta niitä on selkeä toteuttaa. Esimiesten valmiuksia näissä kysymyksissä on työpaikoilla jatkuvasti kehitettävä.

Kysymys:
Miten työpaikan perheystävällisyys hyödyttää työnantajaa käytännössä?

Vastaus:
Katso erityisasiantuntija Anna Kokon esitys:
Väestöliitto_Kokko_perheystävällisyys_dioja_2015

Kysymys:
Mitä työnantajana voit tehdä, jos haluat kehittää oman organisaationne perheystävällisyyttä?

Vastaus:
Vuosien 2016-2017 aikana pilotoidaan Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa yritysten ja organisaatioiden kanssa.  Tavoitteena on ohjelman viimeistely, jotta sen lopullinen muoto voidaan ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana.

Ohjelmaan liittyminen tarkoittaa mm. yrityksen tai organisaation oman lähtötilanteen kartoitusta ja perheystävällisyyden kehittämissuunnitelman laatimista.
Ks. tarkemmin Perheystävällinen työpaikka -ohjelman materiaali.

Vuosina 2016-2017 järjestetään avoimia ja kohdennettuja tapahtumia, kuten valtakunnallisen Perheystävällinen työpaikka -ohjelman roadshow eri kumppanien kanssa. Jos haluat järjestää alueellisen tilaisuuden, ota yhteyttä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -tiimiin (yhteystiedot alla).

Share on LinkedIn0Share on Facebook0Pin on Pinterest0Tweet about this on Twitter0Share on Google+0